Rasismin eri muotoja

Augustina Jämsä
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Aggressiot ja mikroaggressiot

Rasismi voi näkyä yksittäisinä tekoina, jotka voivat olla mikroagressioita tai agressioita. Mikroagressioiksi sanotaan tekoja, jolloin ennakko-oletusten perusteella toimitaan näennäisesti harmittomasti, mutta kyseisessä tilanteessa teko on rasistinen.

Mikroagressiot ovat vaarallisia, koska niiden tekijän on helppo sivuuttaa oma vastuunsa vetoamalla siihen, että itse teko ei ollut tarkoitettu aggressiiviseksi. Esimerkki mikroagressiosta voi olla se, että ihmiseltä kysytään: ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” Silloin oletetaan, että kaikki suomalaiset näyttävät samalta.

Agressioita ovat esimerkiksi huutelu kadulla, nimittely, rasistisien vitsien kertominen tai ennakkoluulojen lietsominen sosiaalisessa mediassa. Rasismi voi ilmetä myös fyysisenä väkivaltana.

Rakenteellinen rasismi

Rakenteelliseksi rasismiksi sanotaan instituutioissa ja yhteiskunnan toimintatavoissa vaikuttavaa rasismia. Se voi ilmetä esimerkiksi siten, että huivia uskonnollisena tunnusmerkkinä käyttävät opiskelijat ohjataan opinnoissa automaattisesti hoivatyöhön, eikä esimerkiksi harkita opiskelijan kiinnostusta ja koulumenestystä mahdollista lääkärin uraa varten.
 
Toisena esimerkkinä voi pitää asuntomarkkinoilla ilmenevää rasismia, kun vuokranantajat suosivat suomenkielisiä nimiä. Rakenteellinen rasismi voi vaikuttaa pysyvästi ihmisen mielialaan, mielenterveyteen ja luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.
 

Viharikokset 

Viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.
 
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistisille rikoksille alttiimpia ovat etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään kantaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat, esimerkiksi somalit. Myös maahanmuuttajien lähipiiriin kuuluvat henkilöt ja Suomen kansalliset etniset vähemmistöt, kuten romanit sekä saamelaiset ovat joutuneet rasististen rikoksen uhreiksi. Rikoksen kohteiksi ovat lisäksi joutuneet avoimesti rasismia vastustaneet henkilöt ja tahot.
 
Lue myös sosiologian professorin Vesa Puurosen artikkeli rasismin muodoista.

Avun tarinoita