Kysymyksiä ja vastauksia turvapaikanhakijoista

Augustina Jämsä
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Päästäkseen Suomeen EU:n ulkopuolelta tulijalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa. Tämä ajaa ihmisiä turvautumaan salakuljettajiin ja väärennettyihin passeihin.

Miksi turvapaikkaa haetaan ja mistä he tulevat?

Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista, Kosovosta, Venäjältä, Syyriasta, Nigeriasta, Marokosta ja Algeriasta.

Turvapaikkaa voi hakea Suomesta, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Vainoamisen syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.

Miten Suomesta voi hakea turvapaikkaa?

Ulkomaalainen saapuu Suomeen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus jätetään joko maahan saavuttaessa rajalla tai mahdollisimman pian sen jälkeen poliisilaitoksella. Turvapaikkaa ei voi hakea ottamalla yhteyttä ulkomailta.

Hakemuksen vastaanottava viranomainen (rajavartiolaitos tai poliisi) selvittää hakijan taustan, henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Viranomaiset hoitavat hakemukseen liittyvät alkutoimenpiteet ja ohjaavat hakijan vastaanottokeskukseen.

Mikä on vastaanottokeskus - vastaanottopalvelut turvapaikanhakijoille

Suomen lainsäädäntö säätää turvapaikanhakijoille annettavista palveluista.

Valtio maksaa vastaanoton kustannukset ja vastaa turvapaikkahakemusten käsittelystä. Punainen Risti perustaa vastaanottokeskuksia maahanmuuttoviraston pyynnöstä.

Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto päättää uusien vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijalla on oikeus majoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muuhun huolenpitoon.

Vastaanottokeskuksen myöntämä taloudellinen tuki on tarkoitettu välttämättömiä perustarpeita varten. Vastaanottokeskuksen kautta hakija saa myös oikeus- ja tulkkauspalveluita turvapaikkahakemuksen käsittelyyn. Työ- ja opintotoimintaan osallistuminen on pakollista ja siitä kieltäytyminen voi johtaa taloudellisen tuen vähentämiseen.

Tällä hetkellä lähes kaikki vastaanottokeskukset ovat täynnä, ja monissa keskuksissa turvapaikanhakijoita on paljon enemmän kuin on paikkoja.

Suomen Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa ja ylläpitää useita vastaanottokeskuksia toimipisteineen eri puolilla Suomea.

Turvapaikkapuhuttelu on päätöksen perusta

Maahanmuuttovirasto kutsuu hakijan turvapaikkapuhutteluun. Huhtikuun alusta alkaen voidaan turvapaikanhakijoiden puhutteluaikoja varata jo turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa.

Puhuttelussa voi kertoa suullisesti kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa hakijaan kohdistuneesta vainosta, muista oikeudenloukkauksista, niiden uhista ja perusteista. Puhuttelu on päätöksen perusta. Maahanmuuttovirasto myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai jollakin muulla oleskeluperiaatteella.

Vastaanottokeskuksesta kotikuntaan

Jos hakijalle myönnetään oleskelulupa ja selviää, mikä kunta ottaa hänet vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoamaan vuokra-asuntoon. Luvan saaneiden siirtyminen vastaanottokeskuksista kuntiin pyritään järjestämään mahdollisimman pian, jotta kotoutuminen voi alkaa.

Turvapaikanhakijan käännyttäminen

EU-maat sekä Norja, Islanti ja Sveitsi ovat sopineet, että turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Tästä määrää vastuunmäärittämisasetus. Niin sanotussa Dublin-menettelyssä turvapaikanhakija palautetaan takaisin toiseen asetusta soveltavaan valtioon hakemuksen käsittelyä varten. Usein se valtio, jonka kautta turvapaikanhakija on jäsenvaltioiden alueelle tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

Maahanmuuttovirasto voi tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle ja vastaa käännyttämisen täytäntöönpanosta.

Mitä Euroopan kansalliset Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset tekevät?

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on maailman suurin humanitaarinen verkosto.

Punaisen Ristin eurooppalainen maahanmuutto-, pakolaisuus- ja turvapaikkaverkosto PERCOn toiminnan tavoitteena on parantaa kansallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten toimintaa turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseksi EU-valtioissa. Kansalliset yhdistykset antavat välitöntä humanitaarista apua kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Etusijalla ovat perustarpeiden turvaaminen ja tehokas turvapaikanhakijoiden turvapaikkamenettely.

EU-direktiivillä varmistetaan, että turvapaikanhakijoilla on asunto, ruokaa ja mahdollisuus terveydenhuoltoon. Uutta EU-direktiiviä sovelletaan 21.6.2015 lähtien siten, että kaikkialla Euroopan Unionissa on yhdenmukaisemmat vastaanotto-olosuhteet.

PERCOn jäsenmaita ovat: Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Irlanti, Italia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Serbia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia.

Punainen Risti toimii kaikkialla johdonmukaisesti

(21.8.2015 tietoihin perustuen) Esimerkiksi entisen Jugoslavian tasavallan eli nykyisen Makedonian rajojen yli kulkee jopa 1000 ihmistä päivässä. Kolme neljäsosaa tulokkaista on Syyriasta. Sekä maahantulo- että lähtöpisteissä Makedonian Punainen Risti ja muut järjestöt antavat apua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Pakolaisille tarjotaan esimerkiksi terveys- ja tulkkauspalveluita, ruokaa, elintarvikkeita, vaatteita, hygieniapakkauksia, vaippoja ja huopia. 

Italian vastaanottokeskukset ovat täynnä. Italian Punaisen Ristin henkilökunta ja vapaaehtoiset ovat perustaneet ”telttakaupunkeja” esimerkiksi Roomaan, Milanoon ja Ventimigliaan. Telttamajoituksessa tarjotaan suojaa, hätäapua, terveyspalveluita ja ruokaa sadoille tarvitsijoille. Väliaikaisille telttaleireille mahtuu noin 200 ihmistä.

Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Sisäministeriö, Infopankki, Helsingin kaupunki, UNHCR, Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä – Europa

Miksi turvapaikkaa haetaan ja mistä he tulevat?

 

Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista, Kosovosta, Venäjältä, Syyriasta, Nigeriasta, Marokosta ja Algeriasta.

 

Turvapaikkaa voi hakea Suomesta, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Vainoamisen syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.

Miksi turvapaikkaa haetaan ja mistä he tulevat?

Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista, Kosovosta, Venäjältä, Syyriasta, Nigeriasta, Marokosta ja Algeriasta.

Turvapaikkaa voi hakea Suomesta, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Vainoamisen syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.

- See more at: https://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/tyomme-suomessa/t...

Miksi turvapaikkaa haetaan ja mistä he tulevat?

Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista, Kosovosta, Venäjältä, Syyriasta, Nigeriasta, Marokosta ja Algeriasta.

Turvapaikkaa voi hakea Suomesta, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Vainoamisen syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.

- See more at: https://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/tyomme-suomessa/t...

Avun tarinoita