Mitä rasismi on?

Augustina Jämsä
Julkisessa keskustelussa rasismin käsitteellä pelataan poliittista peliä ja eri osapuolet syyttelevät toisiaan rasismista ja syrjinnästä.
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Mutta mitä rasismi sitten todella on?

Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.

Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Ongelmana on, ettei rasismia voi määritellä tyhjentävästi ja näkemyserot siitä mitä rasismi on, tekevät keskustelusta vaikeaa. Rasismin tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin.

Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:

”…kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”

Linkki määritelmään ja lisätietoa (finlex.fi)

Rasismi Suomessa

Viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan rasistisille rikoksille alttiimpia ovat etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään kantaväestöstä erottuvat maahanmuuttajat, esimerkiksi somalit. Myös maahanmuuttajien lähipiiriin kuuluvat henkilöt ja Suomen kansalliset etniset vähemmistöt, kuten romanit sekä saamelaiset ovat joutuneet rasististen rikoksen uhreiksi. Rikoksen kohteiksi ovat lisäksi joutuneet avoimesti rasismia vastustaneet henkilöt ja tahot.

Oikeusturvakeinot

Rasistinen toiminta on rangaistava teko ja siitä tulee ilmoittaa poliisille. Todellisuudessa vain pieni osa rasismista tulee poliisin tietoon. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasistisen toiminnan äärimmäisistä muodoista, jos niistäkään, tehdään ilmoitus poliisille.

Tällä lomakkeella voit jättää poliisille ei kiireellisen tiedon Internetissä havaitsemastasi epäilyttävästä aineistosta esimerkiksi rasismiin, ihmisvihaan tai väkivaltaan liittyvät havainnot. Poliisi on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja tästä löydät listan aktiivisista nettipoliiseista.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.

Sisäministeriö kerää tietoa syrjinnän määrästä, sen eri muodoista, syistä ja seurauksista. Tässä tietoraportissa on eri toimijoiden keräämää tietoa syrjintäkokemuksista, syrjintäilmoituksista ja siitä millaista syrjintää Suomessa ilmenee.

Asenteet

Sisäministeriön tietoraportissa (2014) Syrjintä Suomessa todetaan, että saatavilla olevat asennetutkimukset koskevat pääasiassa maahanmuuttoa ja asenteita eri kansallisuusryhmiä kohtaan.

Viime vuosina maahanmuutosta on keskusteltu kärjekkäästi ja niin kutsuttu maahanmuuttokriittisyys on yleistynyt erityisesti sähköisessä mediassa. Jyrkiäinen, Sievänen, Stenbäck ja Suvilaakso ovat käsitelleet maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin yhteyttä teoksessaan Maahanmuuttajista maahan muuttajiin (2011). Heidän mukaansa maahanmuuttokriittisyys lähenee rasistisia asenteita ja vahvistaa rasistista ilmapiiriä, jos keskustelussa keskitytään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin ja uhkakuviin, käytetään negatiivisia yleistyksiä ja esitetään epäkunnioittavia kommentteja.

Asennetutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on ollut osittain sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen. Viime vuosien kiristynyt suomalainen ja yleiseurooppalainen maahanmuuttokeskustelu voi siis osittain selittyä maailmantalouden heikentymisellä.

Koko PolAmkin raportti vuoden 2015 viharikoksista on luettavissa tästä linkistä.

Tässä on linkki Oikeusministeriön ’Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin’ (2016).

Lähteet: