Yle: Vuonna 2015 viharikoksissa 53% kasvu

Yle
Kuvaaja: Yle

– Mediassa ja somessa vihailmaisuja on ollut liikkeellä paljon ja ehkä yhteiskunta ei ole puuttunut tähän tarpeeksi vakavasti. Kun ilmapiiri on tällainen, on se riski, että puheista on helpompi siirtyä tekoihin, tuumaa poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist.

Tyypillinen viharikos on julkisella paikalla tapahtunut pahoinpitely. Rikoksista epäillyt taas ovat useimmiten nuoria kantasuomalaisia miehiä. Myös uhreista enemmistö on suomen kansalaisia, mutta he edustavat jotakin etnistä vähemmistöä. Viharikoksen yleisin motiivi onkin uhrin etninen tausta. – Puhutaan toisen tai kolmannen polven suomalaisista. Kohde on jollakin tavalla erottuva tästä kantasuomalaisesta (valkoihoinen, Suomessa syntynyt Suomen kansalainen). Mielletään, että ei kuulu Suomeen, Enqvist kuvailee.

Poliisille ilmoitettu viharikollisuus on kuitenkin toinen asia kuin tapahtunut viharikollisuus. Suuri osa rikoksista jää pimentoon, eikä viharikollisuus ole poikkeus.

Syy tähän voi olla se, ettei uhri usko saavansa oikeutta. Esimerkiksi oikeusministeriön tuoreeseen vihapuhetta käsittelevään vastanneista häirinnän tai vihapuheiden kohteeksi joutuneista vain viidennes oli ilmoittanut asiasta viranomaiselle. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen oli, ettei uhri uskonut kenenkään tekevän asialle mitään. Enqvist toivoo ihmisten ilmoittavan aktiivisesti kohtaamastaan vihasta ja rasismista, jotta viharikosten todellisesta määrästä saataisiin ajantasaista tietoa.

Lähde: Yle, Rasismi räiskähti vuonna 2015 – viharikoksissa 53% kasvu

Avun tarinoita