Punainen Risti paiskii töitä rasismista vapaan Suomen puolesta

Augustina Jämsä
Jos ihmistä syrjitään julkisella paikalla, on tärkeää mennä hänen viereensä ja sanoa, että se, mitä kyseinen huutelija tekee, on väärin, sanoo Suomen Punaisen Ristin hallinnoiman Ei Rasismille -hankkeen koordinaattori Janette Grönfors.
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Mitä tehdä, jos bussissa joku solvaa toista selvästi rasistisin termein? Onko Suomessa nyt poikkeuksellisen paljon rasismia? Tänään alkavan Punaisen Ristin rasisminvastaisen viikon kunniaksi kysyimme asiantuntijaltamme Janette Grönforsilta, mitä meistä jokainen voi tehdä rasismin kitkemiseksi.

Viime aikoina on puhuttu paljon vihakirjoittelusta, katupartioista ja rasisteista. Onko Suomessa nyt poikkeuksellisen paljon rasismia?

Rasismia ja ihmisten eriarvoista kohtelua on aina ollut Suomessa ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on aina ollut ongelmia. Valitettavasti nykyinen ilmapiiri on nostanut ääriainekset esiin samaan aikaan kun Suomeen on tullut erityisen paljon turvapaikanhakijoita, jotka tarvitsevat tukea. Tämä pieni mutta äänekäs vähemmistö on saanut kokoonsa nähden paljon tilaa tuoda rasistisia kantojaan julki. Keskustelemme enemmän siitä, mitä ongelmia turvapaikanhakijat tuovat tänne kuin siitä, miten ratkaisemme ne ongelmat. Ihmisoikeudet kuuluvat ihan kaikille.

Jos törmään rasistiseen huuteluun vaikka bussissa, uskallanko mennä väliin?

Jos ihmistä syrjitään julkisella paikalla, on tärkeää mennä hänen viereensä ja sanoa, että se, mitä kyseinen huutelija tekee, on väärin. Voi mennä aivan lähelle ja osoittaa, että on valmis antamaan tukensa. Jos huutelija käyttää todella törkeää kieltä tai käyttäytyy jopa uhkaavasti, vaatii paljon enemmän mennä väliin. Tyhmänrohkea ei kannata olla, hätätilanteessa voi soittaa poliisille tai pyytää muita matkustajia soittamaan.

Mitä rasismille voi tehdä? Voiko ihminen päästä siitä eroon?

Asenteiden muokkaus alkaa aina ihmisestä itsestään. Oleellista on, miten aikuinen toimii kotona, erityisesti jos siellä on lapsia tai nuoria aikuisia. Koululaitos tekee oman osansa, mutta viime kädessä jokainen on vastuussa itsestään ja huollettavistaan. Netissä tapahtuviin uhkailuihin ja kirjoitteluihin pitäisi ottaa huomattavasti tiukempi linja. Pelkkä moite ei riitä, jos ihminen kirjoittaa tappouhkauksia tai sitä läheneviä kirjoituksia.

Toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat tehdä rikosilmoituksen havaitsemistaan vihakirjoituksista. Jos kaikki ajattelevat, ettei ilmoituksia kuitenkaan kukaan käsittele, niitä ei myöskään tehdä. On oltava luottamus siihen, että poliisi suhtautuu ilmoituksiin tosissaan, tutkii mitä on tapahtunut ja vie asian tarvittaessa eteenpäin. On tärkeää, että poliiseja koulutetaan tunnistamaan, mitä rasismi ja viharikokset ovat.

Olenko rasisti, jos olen huolissani naapuriini tulevasta vastaanottokeskuksesta?

Asetelma on mielestäni nurinkurinen. Ei meillä ole oikeutta valita naapureitammekaan, vaikka joskus niin toivoisikin. Nyt Suomessa leviää ‘Ei minun naapuriini’ -ajatus, ja se on mielestäni syrjivä.

On eri asia olla kiinnostunut kuin huolissaan vaikkapa siitä, että naapurissa on vastaanottokeskus. Kiinnostunut henkilö ottaa selvää asioista, vierailee mahdollisesti keskuksessa ja muodostaa sitä kautta mielipiteensä. Huolissaan oleminen tuntuu ruokkivan ennemminkin negatiivista suhtautumista ja ennakkoluuloja.

Onko rasismi yleisempää miehillä tai naisilla tai jollain tietyllä ikäpolvella?

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan joitakin vuosia sitten tekemän selvityksen perusteella rasismin ilmenemismuodot olivat selkeästi sukupuolittuneita. Heidän mukaansa syrjivät asenteet kuten seksismi, rasismi ja homofobia olivat yleisempiä miesten ja poikien kuin naisten ja tyttöjen keskuudessa.

Omassa työssäni olen huomannut, että sosiaalisessa mediassa äänessä ovat miesten rinnalla yhä enemmän aikuiset naiset. Pidän tätä uutena ja huolestuttavana ilmiönä.

Mitä Punainen Risti tekee rasismin kitkemiseksi?

Etnisen syrjinnän ehkäiseminen on osa Punaisen Ristin perustoimintaa. Järjestömme periaatteisiin kuuluu kaikkien inhimillinen ja tasapuolinen kohtelu. Järjestämme esimerkiksi rasismiin puuttumisen Treenikehiä, joissa opitaan tunnistamaan rasismia ja etsitään keinoja puuttua siihen.

Pyrimme myös varmistamaan, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Valistamme siitä, milloin puhutaan maahanmuuttajasta, milloin turvapaikanhakijasta, milloin pakolaisesta. Tehtävämme on myös kertoa, mistä oikeasti on kysymys. Meidän on annettava tilaa myös maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvalle keskustelulle ja tuotava esiin myös asioita, jotka eivät ole miellyttäviä. Ilman avointa, mutta jokaista kunnioittavaa keskustelua mikään ei muutu.

Mikä on rasisminvastaisen viikon ja Ei rasismille -hankkeen tavoite?

Haluamme yksiselitteisesti rasismista vapaan Suomen. Haluamme, että meillä kaikilla olisi parempi olla, että me oikeasti oppisimme olemaan ihmisiksi ja elämään yhdessä.

Avun tarinoita