Näkökulma: Ihan sama, mitä välii?

Augustina Jämsä
Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti, Ei rasismille! –hankkeen koordinaattori
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Onko millään oikeasti mitään väliä? Viime vuonna järjestettiin ennätysmäärä mielenosoituksia. Monellakin asialla tuntui olevan mahdottomasti väliä, joillekin. Ne olivat isoja asioita joillekin, muutamille kymmenille ja tuhansille. Eniten taisimme kuitenkin liikuttua viime vuonna siitä, että meillä on unelma. Meidät herätettiin todellisuuteen.

Tässä hetkessä ongelmallisinta onkin juuri se, että asioilla on väliä vain joillekin, liian harvalle. Liian moni on heittänyt aika päiviä sitten pyyhkeen kehään ja toistelee nuorison lanseeraamaa lausetta "ihan sama, mitä välii" ja kuitenkin, samanaikaisesti, heidän raivonsa Suomen nykytilaan on käsin kosketeltavaa mielipidepalstoilla ja etenkin sosiaalisessa mediassa.

Mitäs jos nämä raivopäisiltä vaikuttavat suunsoittajat olisivatkin oikeasti ajamassa meidän kaikkien puolta kaikilla tasoilla? Vastaus olisi yksiselitteinen: täällä olisi paljon parempi olla.

Muutama puuttuva vai muuttuva tekijä?

On turha huudella piilosta naisten oikeuksista, jos samat ihmiset, jotka niin tekevät, käyttäytyvät muualla väkivaltaisesti ja uhkaavasti muita ihmisiä kohtaan. On kohtuullisen iso uskottavuusongelma tässä yhtälössä.

Johtuuko Suomen "romahtaminen" viime vuonna tänne tulleista noin 32 000 turvapaikan hakijasta? Olisiko ehkä aiheellista miettiä syvemmin milloin Suomen moraalinen ja moniportainen alamäki alkoi? Alkoiko se kuntavaaleista 2008? Jos vastaus on kyllä, löytyvät syylliset omasta kansasta, meistä. Kyllä kansa tietää. Kansa päättää.

Luin hetki sitten viestillä minulle tullutta selontekoa pääkaupunkiseudulla vartijoiden tekemästä pahoinpitelystä, joka kohdistui kahteen alaikäiseen romanipoikaan. Se tapahtui Pitkäperjantaina, tiukasti vakaumuksellisessa kristillisessä maassamme. Rasismi, jota on jatkunut 500 vuotta Suomessa romaneita kohtaan, on myös väärin ja sen on loputtava.

Facebookissa kiertää syyskuussa Suomessa kuvattu videonpätkä – siinä vartija hyökkäsi rauhallisesti esiintyvän tumman nuoren miehen kimppuun, kaataa väkivaltaisesti maahan ja yrittää laittaa häntä raivokkaasti ’solmuun’. Video kestää alle kaksi minuuttia ja maassa makaavan nuoren miehen kimpussa on vaihtelevasti 1-3 vartijaksi esittäytyvää, ’selässä lukee’, mieshenkilöä.

Ei ehkä kannattaisi enää nostaa esiin PISA tutkimusten tuloksia.  Uskon nimittäin siihen, että kyseisenä tutkimuspäivänä paikalla olivat vain opinnoissaan hyvin menestyvät oppilaat. Kaikella kunnioituksella.

Rasisminvastainen viikko 2016 Punaisessa Ristissä

Olen ollut mukana Rasisminvastaisessa viikossa tavalla tai toisella vuosikymmeniä. Tämä vuosi oli minulle erittäin poikkeuksellinen monessakin mielessä.

Suomen Punainen Risti käynnisti tämän vuotisen teemaviikon omalta osaltaan näyttävästi Veikkausliigan kanssa Seinäjoella. Rasisminvastaisia toimintoja ja tapahtumia järjestivät niin ikään kymmenet Punaisen Ristin osastot piireineen. Ei rasismille - rasisminvastaista materiaaleja tilattiin ennätysmääriä muun muassa kouluihin sekä muihin oppilaitoksiin ja tilaisuuksiin osallistui tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Rasisminvastaisen viikon toiminnot ja rasismi olivat esillä mediassa, paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Olemme tavoittaneet eri kanavilla (TV, radio, printti, verkko ja sosiaalinen media) vuoden alusta lähtien lähes 8 miljoonaa henkilöä. Mistä tämä kertoo?

Vapaus on vastuuta

Jokaisella on vastuu siitä millä asialla on itsellensä väliä. Jokainen päättää itse miten asioihin suhtautuu ja minkä ja kenenkä antaa vaikuttaa oman mielipiteensä muodostumiseen. Jokaisella on myös vastuu siitä, että ottaa asioista kunnolla selvää ennen kuin aloittaa niiden huutelemisen totuuksina vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

Jokainen vaikuttaa itse siihen, millaista elämää Suomessa eletään. Jokainen päättää ihan itse miten muita ihmisiä kohtelee, kuuntelee ja tukee. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Toisen asemaan asettuminen voi olla vaikeata, mutta toisinaan myös erittäin hyödyllistä ja silmiä avaavaa. Inhimillisyys on ominaisuus, joka pitäisi jokaisella olla tässä hetkessä ja ajassa päällimmäisenä. Jokainen elämä on yhtä ainutkertainen ja arvokas. Kukaan ei pärjää täällä ilman muita ihmisiä.

Sinun elämälläsi on väliä, merkitystä, eikä ole sama miten sen elät.

Janette Grönfors,
Suomen Punainen Risti, Ei rasismille! –hankkeen koordinaattori

Avun tarinoita