Asennematka 2015: näistä keskusteltiin – mitä me opimme?

Augustina Jämsä
Kasmir, Pimeys, Prinssi Jusuf, Musta Barbaari, Nimo Samatar, Stig, Markojuhani Rautavaara, Kuningasidea
Kuvaaja: Augustina Jämsä

Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaisen viikon Asennematka -kampanjan aikana kilometrejä kertyi matkamittariin reilusti yli 2500 km. Kukaan ei palannut reissusta tyhjin käsin kotiin. Vaihdoimme ajatuksia tuhansien ihmisten kanssa turuilla, toreilla, huoltoasemilla, somessa, mediassa ja ihmisten tavallisessa arjessa. Asennematka herätti kiivaita tunteita sekä puolesta että vastaan. Työmme on siis onnistunut ja saanut aikaan pöhinää. Matkan arvokkain anti oli pohdinta ihmisyydestä ja siitä puhuttiin runsaasti kaikilla mahdollisilla foorumeilla.

Miksi Asennematka toteutettiin?

Rasismi on ajattelutapa, joka lietsoo vihaa ja luo eriarvoisuutta ihmisten välille sekä kieltää jokaiselle yhtäläisesti kuuluvat ihmisoikeudet. Rasistinen ajattelu on selkeässä ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, jotka korostavat inhimillisyyttä ja tasapuolisuutta. Punainen Risti kampanjoi rasismia vastaan 16.­­-21.3. järjestämällä erilaisia konsertteja, tapahtumia ja tempauksia eri puolilla Suomea. Asennematka oli Suomen suurin ja kattavin rasisminvastaisen viikon ponnistus. Punaisen Ristin työntekijät ja vapaaehtoiset puursivat pitkään valtakunnallista Asennematkaa. Kampanjakaupunkien lisäksi onnistuneita tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea.

Millaisia terveisiä suomalaiset lähettivät?

Tämä ei ole tieteellinen tutkimustulos, mutta edustaa varsin kattavasti suomalaisia nuoresta vanhukseen. Keskustelimme ihmisten kanssa siitä, että mikä on tärkeintä toisen ihmisen kohtaamisessa. Vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä, toisen ihmisen kunnioittaminen ja yhdenvertaisuus olivat kaksi tärkeintä ajatusta.

Teoriassa se toimii hienosti ja arvot ovat humaaneja, mutta entä se käytäntö? Se onkin haasteellista, meille kaikille. Moni koki rasistiseen tilanteeseen puuttumisen vaikeana ja jopa pelottavana.

Siksi puhumme arjen pienistä teoista, eleistä, huomaavaisuudesta ja käytöstavoista. Välillä ne katoavat kuin tuhka tuuleen.

Millaisia eväitä saimme?

- Asennematkan vaikutukset näkyvät nyt jo, mutta rasisminvastainen työ ei ole päättynyt. Tätä meidän pitää tehdä ja tässä on se pelto, jota meidän pitää yhdessä kyntää, sanoo Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille! -hankkeen koordinaattori Janette Grönfors.

- Tärkeintä on, että tunnistaa rasismin eikä vain hiljaisesti hyväksy sitä, painottaa Suomen Punaisen Ristin monikulttuurisuustyön suunnittelija Emilia Fagerlund.

- Jokaisella ihmisellä on vastuu itsestään. Sillä on merkitystä, että miten kuuntelee, katselee tai kunnioittaa toista ihmistä. Meillä kaikilla on samat oikeudet ja jokainen meistä haluaa tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, korostaa Grönfors.

Millaista suomalainen rasismi on?

- Se on samanlaista kuin missä tahansa muualla. Osittain se näkyy rajuissa asenteissa, ylilyönteinä ja toisaalta rakenteellisena rasismina, jota on vaikea tunnistaa, linjaa Grönfors.

Miksi rasisminvastaista työtä tehdään?

- Jotta opittaisiin olemaan ihmisiksi, tiivistää Suomen Punaisen Ristin vapaaehtois- ja nuorisotoiminnan päällikkö Erja Reinikainen.

Mitä Asennematkalla matkalla tapahtui?

Asennematka starttasi liikenteeseen Rovaniemeltä. Huipputähti Kasmir keskusteli ja pohti nuorten kanssa monista tärkeistä asioista. Yhdeksi puheenaiheeksi, rasismin ja kiusaamisen ohella, nousi taannoin uutisoitu joukkoraiskaus. Kasmir painottaa, että koko etnistä ryhmää ei pidä leimata, jos joku tai jotkut tekevät rikoksia.

Matka jatkui Kemiin jossa lapset, nuoret ja aikuiset huumaantuivat Mustan Barbaarin ja Prinssi Jusufin räppäämisestä. Nuoret miehet ehtivät keskustelemaan myös asiaa fanilauman keskellä. Ennakkoluuloihin pitää puuttua heti ja puhua asioista suoraan niiden oikeilla nimillä, Musta Barbaari painottaa. Lumilinna natisi liitoksistaan, kun bassot jyrähtivät käyntiin.

Stig ei erityisesti ole ajatellut rasismia ilmiönä. Omien piintyneiden tai pinttyneiden asenteiden ja ennakkoluulojen setviminen pitää aloittaa omasta päästä, stig toteaa.

Tapasimme myös Pakisjärven ja Jebraeilin Kemin Lumilinnassa.

- Vastaanottokeskuksessa ei ole mitään lokeroitua toimintaa maahanmuuttajaille, summaa pakolaisohjaaja Virpi Pakisjärvi.

- Haastan maahanmuuttajat elämään maassa maan tavalla. Kielen ja kulttuurin opiskeleminen auttaa integroitumaan yhteiskuntaan”, kehoittaa maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja Cyrus Jebraeil.

Vaasan torilla tuhannet ihmiset huumaantuivat Asennematkan tunnelmasta ja ihmisten välinen energisyys oli käsinkosketeltavissa. 200 nuorta tempaisi torilla, runsaasti uutisoidun, Flashmobitanssiesityksen, joka sai ihmiset liikkeelle. Punaisen Ristin Nina Stubbon vakuuttunut siitä, että rasisminvastainen Asennematka -kampanja kantaa jatkossakin hedelmää.

Muusikko Fredrik Furu toivoo, että rasisminvastainen viikko pitäisi nimetä rasisminvastaiseksi vuodeksi.

Pysähdyimme myös huoltoasemilla jututtamassa ihmisiä.

- Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet ja toivottavasti jokainen sen ymmärtää, korostaa Kokkolalainen rouva huoltoaseman kahvilassa.

Tuusniemen huoltoasemalla Jorma ja Pentti ilahtuivat Punaisen Ristin tempauksesta.

- Tulkaa pian uudestaan, te pelastitte päivän, iloitsee Jorma.

Iisalmen kulttuurikeskuksen yleisön hämmästytti suomalainen rap-artisti Mercedes Bentso, jonka yhteiskuntakriittiset sanoitukset käsittelevät muun muassa väkivaltaa ja syrjäytymistä.

Muusikko ja lauluntekijä Markojuhani Rautavaara  ja Bentso tekivät ensimmäistä kertaa rasisminvastaista työtä esiintymällä Iisalmen Kulttuurikeskuksessa.

- Ei ole aikaisemmin pyydetty, naurahtaa Rautavaara.

Rasismi ei liity maahan, kulttuuriin eikä väriin, vaan se on ihmisten välistä kemiaa, pohtii Markojuhani Rautavaara.

Teimme testin Kouvolassa – kysyimme raiskaamisesta

Bloggaja ja Big Brother –tähti Nimo Samatar kysyi Kouvolan Suomen Punaisen Ristin piiritoimistolla olevilta ihmisiltä kaksi kysymystä:

1)      Mitä ajattelet, jos suomalainen raiskaa suomalaisen
2)      Mitä ajattelet, jos maahanmuuttajataustainen raiskaa suomalaisen

Näin meille vastattiin

-          Rikos on aina rikos, olipa tekijä kuka tahansa

 

 

Avun tarinoita